Mitä tapahtuisi, jos yritys alkaisi markkinoida tuotteitaan vasta kun myynti olisi hiipunut nollille? Mitä tapahtuu jos ottaa vakuutuksen vasta kun vahinko on jo tapahtunut? Entä missä vaiheessa työnhakijan kannattaa panostaa osaamisen esilletuontiin ja verkostoitumiseen?
Internet on pullollaan tekstejä, joiden mukaan työhakemus ja haastatteluun valmistautuminen ovat ainoita keinoja napata unelmien työpaikka. Helsingin Sanomissa julkaistiin 8. helmikuuta 2017 juttu, jossa suomen parhaiden työpaikkojen rekrytoijat kertoivat mitä työhakemuksesta pitää löytyä. Juttu alkoi näin: “JOKAINEN työnhaku alkaa työhakemuksesta.” Tästä olen vahvasti eri mieltä. Oikeasti jokainen työnhaku alkaa jo paljon aikaisemmin. Työnhaku alkaa erottumalla muista hakijoista, oman osaamisen sanoittamisella ja verkostojen laajentamisella. Innostus ja luovuus ovat työnhaussa kiistattomia etuja ja niitä voi myös tuoda esiin monella tavalla. Lisäksi täytyy muistaa, että motivaatio ja innostus kiilaavat usein substanssiosaamisen edelle.
Nykyisin vain noin 20 prosenttia työpaikoista tulee avoimeen hakuun. Työnhakijana kannattaakin pysähtyä ja kysyä itseltään: Voisinko suhtautua työnhakuun uudella tavalla?
Positiivisen ensivaikutelman tekeminen ja oman osaamisen esiintuominen vaativat hyvät istumalihakset sekä aimon annoksen itsetuntemusta. Näistä molempia on mahdollista kehittää ja jälkimmäinen onnistuu parhaiten muiden ihmisten avulla. Tutustu itseesi ja osaamiseesi. Mitä paremmin tunnet itsesi ja osaamisesi, sitä paremmin voit kehittää ja ymmärtää brändiäsi. Tuo itsesi ja osaamisesi esiin. Kokeile ja opi. Muista, että kyseessä on sinun tarinasi ja kyseessä on prosessi. Kokeilemalla ja saamalla palautetta itseltä ja muilta voit oppia lisää. Mieti kuinka voisit auttaa ihmisiä/yrityksiä, sovi tapaaminen ja keskustele, parhaassa tapauksessa olet luonut mahdollisuudet yhteistyölle. Huonoimmassa tapauksessa saat palautetta ja opit. Pelko siitä, että sanoo väärin tai tekee virheen on useimmiten jarruna oman osaamisen esille asettelussa. Omaa kuvaa ei tarvitse kiillottaa tai viedä pilviin, vaan riittää, että tunnet itsesi ja osaat ilmaista sen.
Alkuun on helppo päästä neljän kysymyksen avulla.
Mitä sinussa on sellaista, joka vetoaa työnantajaan?
Millä keinoilla sinä voisit tarjota itsestäsi ja osaamisestasi positiivisen vaikutelman ennen muita?
Oletko kiinnostuneempi ja intohimoisempi kuin seuraava henkilö?
Voitko tarjota jotain mitä muut eivät?
Kun löydät vastaukset näihin kysymyksiin, voit helposti tehdä positiivisen vaikutelman potentiaalisiin yhteistyökumppaneihin ja työnantajiin ennen kuin olette edes tavanneet.
Miten?
Verkostoidu. Ole näkyvillä ja tavoitettavissa oman alasi tapahtumissa. Aloita verkostoituminen mahdollisimman aikaisin, sillä työsopimuksen päättyessä voi olla jo liian myöhäistä. Verkostoon panostaminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Pidä yllä yhteystietojasi ja tarkasta ne aika-ajoin.
Osallistu. Mene alan tapahtumiin, kirjoita alan blogeihin, juttele ihmisten kanssa ja kerro omista kiinnostuksistasi, kysele ja ole utelias.
Ensin työt, sitten huvi. Verkostoitumiseen ja osaamisen brändääminen vaatii alkuun panostuksia, mutta ne palkitsevat myöhemmin. Toimi siis epäitsekkäästi.
Kerro osaamisestasi avoimesti. Sen avulla voit kertoa kuinka ajattelet asioista ja ymmärrät omaa alaasi. Keinoja on lukuisia. Tee LinkedIn-profiili, katso ohjeet video CV:n tekemiseen ja esimerkki tästä. Tuota alasi oppimateriaalia, blogitekstejä, portfolio, videoita tai kuvia. Hio vielä oma hissipuhe, sillä se kuinka puhut itsestäsi määrittää ison siivun siitä millainen kuva sinusta muille tulee.
Ota onnistuminen omiin käsiisi ja näytä todellinen itsesi. Hyväksy myös etteivät kaikki syty ideoillesi. Jos idea on hyvä, suurin osa kuitenkin kiinnostuu siitä ja loput katselevat kateellisena, kun oletkin päässyt tavoitteeseesi.
Tässä vielä kaksi loistavaa esimerkkiä keväältä 2017. Ensimmäisenä esittelen Ottopekka Leskisen tapauksen, johon sisältyi oman osaamisen tarjoaminen yrityksille puolikkaaksi työpäiväksi. Julkaisun oli nähnyt kolmen viikon jälkeen yli 90 000 henkilöä ja määrä kasvaa koko ajan. Yli 600 henkilöä on tutustunut LinkedIn-profiiliin ja Ottopekalle tuli kaksinumeroinen määrä haastattelupyyntöjä. Saldona oli yhteensä neljä puolikkaan päivän casea ja kampanjan lopputulos oli työllistyminen Microsoftille business advisorin tehtäviin, joita Ottopekka ei edes kuvitellut olevan olemassa.
Toinen hieno esimerkki on 17-vuotiaan Aarni Alasaarelan kesätyönhaku. Hänen henkilökohtaisia internet-sivuja esiintuoneen julkaisun oli nähnyt muutaman viikon jälkeen yhteensä 82000 henkilöä. Viestejä ja tarjouksia tuli yli 15 yritykseltä ja mieluinen paikka löytyi Affecto Oyj:stä nopeasti. Yritys myös lupasi tukea Aarnia opinnoissa, jos hän jatkaa työskentelyä yrityksessä niiden aikana.
Mitä jokainen voi oppia näistä esimerkeistä?
Avointen ja piilotyöpaikkojen etsiminen ja niihin hakeminen edellyttää hyvää tuntemusta itseä ja yritystä tai organisaatiota kohtaan. Seuraamisen lisäksi voit olla itse aktiivinen ja tuoda työpaikan askeleen lähemmäksi itseäsi. Älä odota, että jossain lukee “Avoin työpaikka unelmiesi työhön”. Odotellessa unelman taivaasta putoamista kannattaa miettiä kuinka sinä voisit tuoda itsesi ja osaamisesi esiin työnantajalle jo ennen kuin istutte saman pöydän ääreen. Huippu-urheilijatkin ovat poikkeuksetta hyviä kaikessa lajiin liittyvissä, mutta heillä on joku erottava ominaisuus, mikä vie eteenpäin ja erottaa muista. Ole oman elämäsi huippu-urheilija ja mieti mitkä ovat sinun kuninkuusalueitasi.
“Jos yrittää, voi onnistua. Jos tekee kaikkensa, voi olla tyytyväinen.”
Kevätterveisin,
Ps. Otteen palveluista löydät apuja myös työnhakuun ja oman työnhakukampanjan suunnitteluun. Lue lisää täältä tai ota suoraan yhteyttä.